Veroasiantuntijan näkemys julkisen sektorin työpaikoista

17.11.2026

Tänään Kauppalehden Facebook julkaisun alla oli veroasiantuntijan erinomainen kannanotto siihen, miten olemme päätyneet näin tehottomaan julkiseen sektoriin ja järjestelmään, joka syö kannattavuuden myös yrityksiltä. Kannanotossa ei vain päivitelty asioiden tilaa, vaan annettin selkeitä ratkaisuehdotuksia, millä tavalla voisimme päästä tästä ahdingosta pois. 

Kyseinen asiantuntija ei luonnollisesti ole töissä Verohallinnossa, jossa hän ei kykenisi näkemään metsää puilta. Hän on töissä yksityisessä tilitoimistossa, joka on erinomainen näköalapaikka koko Suomen talouteen, verotukseen ja erilaisten päätösten ruohonjuuritason vaikutuksiin yrityskentässämme.  Annan nyt ansaitun puheenvuoron veroasiantuntija Juhani Viitalalle, jonka näkemykset resonoivat monien omien ajatusteni kanssa. Hän jäsenteli näkemyksensä niin tyylikkäästi, että turha minun on tässä lähteä muokkaamaan niistä sopivia lainauksia, vaan julkaisen tässä Viitalan koko kommentin.  

Miksi meillä on kallis julkinen sektori – miksi velkaannumme – ja miten se korjataan?

"Edustuksellinen demokratia on hyvä järjestelmä, mutta sillä on myös varjopuolensa. Politiikassa ja vaaleissa menestyvät usein ne puolueet ja henkilöt, jotka lupaavat äänestäjille eniten. Yksittäinen äänestäjä ei välttämättä näe kansakunnan kokonaisetua, vaan oma etu painaa enemmän.

Meille onkin syntynyt vahva edunvalvonnan toimintakulttuuri, jossa verovarojen runsas kerääminen ja jakaminen ovat keskiössä. Julkiset palkat ovat yksityissektoria korkeammat (Tilastokeskus 2024). Yleinen talousosaaminen on vähäistä. Meillä on moniportainen hallintorakenne sekä suuri määrä kuntia ja hyvinvointialueita. Tulorekisterin koodistosta löytyy yli 12 500 erilaista valtion ammattinimikettä (erikoisasiantuntijaa, johtajaa, päällikköä, ylijohtajaa, jne.) Lisäksi meillä on antelias hyvinvointivaltio ja sosiaaliturva sekä hajautettu ja kalliiksi käyvä eläkejärjestelmä, joka vie neljänneksen kansalaisten työn arvosta. Koulutusjärjestelmämme on kallis, mutta se vastaa huonosti työelämän tarpeisiin. Ammatillinen osaaminen on opittava työpaikoilla.


Haluamme säädellä ja kontrolloida ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Yritysten ja työllistämisen velvoitteita sekä kustannuksia on kasvatettu systemaattisesti. Kun keksimme epäkohdan, lisäämme sääntelyä ja velvoitteita sekä rakennamme niille valvonnan.


Haluamme säädellä ja kontrolloida ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Yritysten ja työllistämisen velvoitteita sekä kustannuksia on kasvatettu systemaattisesti. Kun keksimme epäkohdan, lisäämme sääntelyä ja velvoitteita sekä rakennamme niille valvonnan. Näitä "kompostitarkastajia" on vuosien mittaan synnytetty liikaa. Rakennamme myös raskaita "hallintohimmeleitä" – hyvinvointialueiden rivitoimijoilla taitaa olla kymmenkunta ylempää esihenkilöä hierarkiassa.

Olemme järjestöjen ja edunvalvojien luvattu maa. Niin sanottuja hyväntekeväisyysjärjestöjä on pilvin pimein; kaikilla on omat kalliit hallintonsa ja mittavat tukensa verovaroista. Olemme myös projektien ja hankkeiden maa. Keksimme mitä kummallisempia hankkeita, joihin tarvitaan oma hallintonsa, ja rahoitus tulee tietenkin verovaroista. Lisäksi meillä on toistakymmentä Ay-liikkeen edunvalvonta intressejä palvelevaa työttömyyskassaa, jotka tekevät samaa työtä ja kuluista 95 % katetaan verovaroilla. 

Haluamme toimia maailmanparantajina ja jaamme eri puolille maapalloa mittavia kehitystukia. Kustannuksista piittaamatta pyrimme olemaan ympäristö- ja päästöasioissa maailman parhaita. On tuudittauduttu ajatukseen, ettei kenenkään tarvitse maksaa, kun kaikki voidaan rahoittaa verovaroilla.

Mikä on seuraus? Tähän on tultu.

Työn tuottavuus on huono. Kun rahat loppuvat, verotus kiristetään äärimmilleen ja otetaan lisää velkaa. Sääntely ja kireä verotus tuntuvat epämukavilta ja rajoittavat toimeliaisuutta. Yritysten kilpailukyky on heikentynyt, ja korkeat kustannukset ovat näivettäneet monia toimialoja. Tuotantoa siirtyy edullisempien kustannusten maihin, syntyy aivovientiä ja pääomia pakenee maasta. Seurauksena on työttömyyttä ja sosiaalikulujen kasvua.

Miten korjataan - Tärkeät periaatteet ovat unohtuneet

Keskiöön on palautettava kohtuullinen verotus ja työn ensisijaisuus. Yritysten kilpailukyky, kasvu ja niiden luomat työpaikat ovat ratkaisevan tärkeitä hyvinvointivaltion rahoitukselle. Suomeen on luotava investointeja, kasvua ja työllisyyttä tukeva verotus- ja sääntely-ympäristö. Tämä on ainoa tapa korjata maan surkea talouskehitys.


Verovarojen riittävyys: työpaikka yrityksessä vai julkisella puolella?

Julkinen työpaikka rahoitetaan verovaroilla, kun taas yritys hankkii tulonsa markkinoilta. Tekoälyn laatiman laskelman mukaan (vertailu pelkästään verovarojen riittävyyden kannalta) keskipalkkainen henkilö (3 850 euroa kuukaudessa) yrityksessä on nettovaikutukseltaan 57 700 euroa vuodessa parempi kuin vastaavaa palkkaa saava työntekijä julkisella puolella. 10 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan kohdalla vastaava ero on lähes 150 000 euroa vuodessa.

Laskelmassa on huomioitu palkka ja sivukulut, joista on vähennetty vastaavat vero-, sosiaaliturva- ja vakuutusmaksukertymät. Arvio: mikäli joka seitsemäs julkinen työpaikka siirtyisi yrityksiin, julkisen talouden budjettivaje olisi sillä korjattu? 

Yrityksillä on lisäksi omat verokertymänsä sekä muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia taloudessa – ne esimerkiksi maksavat tai perivät ja tilittävät valtaosan kaikista veroista. Tehokkain tapa korjata budjettivajetta on luoda uusia työpaikkoja yrityksiin ja vähentää julkisia tehtäviä ja suoraviivaistaa hallintoa sekä vähentää julkisia työpaikkoja mm. eläköitymisen kautta.

Tarvitaan tehokkaita kannustimia yrittämiselle

Esimerkkejä helpoista keinoista:


Tuetaan alkavia ja sivutoimisia yrittäjiä
• Eriytetään ansio- ja yritystulojen verotus: Moni menestyvä yritys saa alkunsa juuri sivutoimisena yrittämisenä. Yrittäjätuloa ja palkkatuloa ei tule yhdistää yhdeksi ansiotuloksi, sillä verotuksen progressio nousee tällöin liian ankaraksi. Kumpikin tulolaji on verotettava erikseen.


Kannustetaan investointeihin verotuksen avulla
• Uudistetaan yhteisöveroa: Lasketaan yhtiöön jätettävän voiton yhteisövero 12 prosenttiin. Jaettavan osingon osalta yhteisövero pidetään 20 prosentissa.
• Tuetaan muiden yritysmuotojen investointeja: Alennetaan henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotusta siltä osin kuin tulos käytetään kasvuun. Vuotuiset investoinnit suhteutetaan liikevaihtoon tai taseen loppusummaan. Jos esimerkiksi miljoonan euron liikevaihdolla tehdään 300 000 euron investoinnit, veronalaisesta tulosta vähennetään 30 prosenttia.
• Otetaan käyttöön investointivaraus: Yritys voi tehdä tulevaa investointia vastaavan varauksen kolmen vuoden ajan ennen investoinnin toteutumista. Jos investointi ei toteudu, varaus peritään korotettuna takaisin.
• Laajennetaan toimintavarausta: Sallitaan palkkasummaan perustuvan toimintavarauksen käyttö myös osakeyhtiöille.
• Kehitetään mm. verotuksen keinoin kansankapitalismia ja yritysten riskirahoitusta. Korjataan lainarahoitusta haittaavaa pankkisääntelyä.
Hillitään yrittämisen henkilökohtaista riskiä
• Rajataan vastuuta henkilöyhtiöissä: Muutetaan lakia avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä. Rajataan yhtiömiehen henkilökohtainen vastuu enintään negatiivisen oman pääoman määrään (mittarina edellisen tilikauden vahvistettu tilinpäätös lisättynä kuluvan tilikauden yksityisotoilla). Yhtiön velkaa ei tule voida periä suoraan yhtiömieheltä.


Edistetään sukupolvenvaihdoksia
• Poistetaan perintö- ja lahjavero yritysvarallisuudelta: Suomessa on suuri joukko ikääntyviä yrittäjiä, joiden elämäntyö uhkaa päättyä ilman jatkajaa. Tämä kasvupotentiaali on turvattava poistamalla perintö- ja lahjavero kokonaan tai vähintään yritysvarallisuuden osalta.

Karsitaan turhaa byrokratiaa
• Kevennetään sääntelyä: Perataan ja karsitaan rajulla kädellä yritystoimintaa haittaavaa ja tarpeetonta sääntelyä.
• Vähennetään velvoitteita: Karsitaan yrityksille asetettuja liian kalliita lakisääteisiä velvoitteita.
• Pienennetään verokiilaa: Haetaan keinoja keventää työnantamisen liian ankaraa verokiilaa. Keinoina mm. verotus ja eläkejärjestelmän korjaus."


Juhani Viitala
Revisioneuvos
Veroasiantuntija
KMV-tilitaito Oy
Share